Jo tuotantokäytössä olleen työstökoneen automatisointi osoittautui hyvin kannattavaksi investoinniksi, joka on antanut CNC-alihankkijana toimivalle Supset Oy:lle kapasiteettia ja varmuutta vastata tulevaisuuden kysyntään.
Lastuamisen asiantuntija kasvaa ja kehittyy
Henri Kolehmainen kehittää Supsetin tuotantoa ja harrastaa muun muassa moottoripyörien kiihdytysajoja.
Supsetin käytössä oleva 4-akselinen Matsuura H.PLUS-630 -työstökone automatisoitiin kaksi vuotta sitten Fastemsin FPC-1500 -konttijärjestelmällä. Kone oli automatisoitu jo ennen tätä, mutta aiemman koneen alhainen käyttösuhde sai yhtiön sai yhtiön etsimään muita vaihtoehtoja. Nyt Fastemsin FPC:n ja Matsuuran yhdistelmän luotettavuus on huippuluokkaa ja tuotantokapasiteetti noussut lähes 50 prosenttia.
Pohjois-Savossa Leppävirralla toimiva Supset Oy on CNC-koneistuksen monipuolinen sopimusvalmistaja. Yhtiö perustettiin vuonna 2005, ja se työllistää tällä hetkellä 25 alan ammattilaista noin kolmen miljoonan euron liikevaihdolla. Yrityksen tavoitteena on pitkäjänteinen ja kustannustehokas yhteistyö sopimusasiakkaiden kanssa. Yhtiön omistaa Kolehmaisten perhe. Toimitusjohtajana toimii Pekka Kolehmainen, ja Henri Kolehmainen vastaa tuotannosta ja sen kehittämisestä. Supset valmistaa muun muassa isojen teollisuusajoneuvojen osia karkaistusta valuteräksestä eli ADI-valusta.
– ADI ei ole kaikkein helpointa lastuttavaa. Se on kovapintaista ja tuottaa pitkää sitkeää lastua. Kyseisestä materiaalista meillä on tuotannossa noin 15 erilaista osaa, ja eräkoot ovat pieniä, joitain kymmeniä kappaleita, Henri Kolehmainen taustoittaa.
Ideasta toteutukseen
– Muutos lähti käyntiin, kun olimme tutustumisreissulla Isossa-Britanniassa, Henri toteaa ja jatkaa: – Siellä oli käytössä saman tyyppinen konttijärjestelmä. Olin myös puheissa muiden yrittäjien kanssa, jolloin minulle avautui, kuinka suurta hyötyä heille oli koitunut automaatiosta, joka todella toimii. Oli helppo laskea, missä ajassa investointi uuteen automaatioon maksaisi itsensä meille takaisin. FPC:n kanssa ei ole juuri tarvinnut kiroilla, sillä kahdessa vuodessa on ollut vain yksi häiriö. Alalla toimivat ihmiset ymmärtävät, kuinka merkittävä asia on, että tuotanto pyörii sujuvasti, Kolehmainen toteaa.
Alkuvuodesta 2018 Supset oli yhteydessä Matsuuraa Suomessa edustavaan Makrumiin, minkä myötä yhtiö kuuli edullisesta ja helposta tavasta automatisoida myös jo tuotantokäytössä olevia palettikoneita. Automaatioratkaisun suunnittelu hoidettiin yhdessä Fastemsin myyjän Matti Nenosen sekä Makrumin Marno Miettisen johdolla. Lopputuloksena Fastems toimitti automaation, jonka koneliitynnän toteuttamisessa Makrumilla oli keskeinen rooli.
Pekka Kolehmainen, operaattori Petri Toivanen sekä Henri Kolehmainen taustallaan FPC ja Matsuuran kone.
Olemassa olevan työstökoneen liittäminen automaatiojärjestelmään vaatii aina tapauskohtaista tutkimusta. Mekaaniset muutokset palettikoneissa liittyvät pääsyyn koneen pöydälle. Koneliitynnän yhteydessä on otettava huomioon tiedonsiirron taso. Yksinkertaisimmillaan riittää NC-ohjelmien käynnistyksen aloitussignaali. Pidemmälle vietynä koneliitynnässä voidaan siirtää muun muassa NC-ohjelmia, työkalutietoja sekä konetilaan liittyviä tietoja.
Supsetin tapauksessa koneliitynnän suunnittelu ja toteutus oli suoraviivaista: Matsuuran Saksan-yhtiöstä tuli nopeasti vahvistus liitännän onnistumisesta Fastemsin liitäntäkuvauksen mukaisesti. Käytännössä liitäntä testattiin ja toteutettiin Makrumin ja Fastemsin yhteistyönä järjestelmän asennuksen aikana. Projekti toteutui aikataulussaan, ja automaatiojärjestelmän vaihto aiheutti koneelle vain kahden viikon tuotantokatkon.
Henri ja Pekka Kolehmainen ovat hyvin tyytyväisiä tuotannon arkeen FPC:n kanssa.
Elämää FPC:n kanssa
– Meillä opetellaan vielä, miten saadaan järjestelmästä kaikki hyöty irti. Tällainen muutos vaikuttaa yrityksen koko toimintatapaan, ja olemme opetelleet siihen, että töitä voi ajaa enemmän jonoon, Kolehmainen kertoo. – Esimerkiksi yöajoissa on vielä hyödyntämätöntä kapasiteettia. Tärkeintä on, että sen käyttöön valjastaminen nyt mahdollista. On hyvä tunne, kun kone pyörii vielä aamullakin töihin tullessa, koska kysyntää on.
Konetta kuormitetaan tällä hetkellä noin 20 tunniksi vuorokaudessa. Loput tunnit sekä viikonloput käytetään tarvittaessa kysyntähuippujen tasaamiseksi. Kolehmainen avaa tilannetta:
– Koneesta menee läpi lähes tuplasti enemmän kuin aikaisemmin. Se on valtava ero entiseen, ja parasta on se, että järjestelmään voi luottaa. Seurantamme mukaan järjestelmän ja koneen toteutunut käytettävyys on yli 90 prosenttia.
Supsetin operaattorit ovat oppineet Fastemsin MMS-ohjauksen käytön erittäin nopeasti eli tunneissa muutaman opastuskerran jälkeen. He hyödyntävät ohjelmoinnissa yrityksen omaa tukimateriaalia. Työjonot saadaan ERP-järjestelmästä. Latausasemien hyvä ergonomia mahdollistaa oikeat työasennot, ja operaattoreiden työnkuormitus pysyy hallinnassa.
Supsetilla on aina katse eteenpäin.
– Fastemsin automaatiojärjestelmistä saadaan vielä enemmän hyötyä irti, kun niihin kytketään useampia koneita, minkä jälkeen pystymme hyödyntämään tuotannonsuunnittelun ja resurssienhallinnan ominaisuuksiakin paljon paremmin. Järjestelmän laajentamistakin on jo pohdittu. Kaksi jatko-osaa ja työstökonetta siihen olisi vielä mahdollista lisätä, Kolehmainen sanoo. Rinnakkaiset koneet lisäävät myös tuotannon joustavuutta ja esimerkiksi työkaluennusteet varmistavat miehittämättömän ajon onnistumisen ja helpottavat merkittävästi operaattorin työtä.
Lopputulosta voi suositella
Lopputulos Supsetilla osoittaa, että tuotantokäytössä olevia työstökoneita voidaan automatisoida jälkikäteen erinomaisin tuloksin. Tarvittava automaatioratkaisu valitaan työstökoneiden tyypin ja määrän mukaan, ja 1–3 koneistuskeskukselle Fastemsin FPC on helppo ja luotettava vaihtoehto. Koneliitynnöissä auttaa Fastemsin vuosikymmenien automaatiokokemus, yli 90 konemerkkiä sisältävä laaja liityntäkirjasto sekä hyvä yhteistyö konevalmistajien kanssa. Valmista liityntäkirjastoa on siis paljon, ja tämä oli tilanne myös Supsetin Matsuuran suhteen. Yhteenvetona Kolehmainen toteaakin ehdottomasti suosittelevansa vastaavaa investointia muillekin alan yrityksille: konekapasiteetti on lisääntynyt lähes puolella, ja investoinnin takaisinmaksuaika on asettunut 2 ja 3 vuoden väliin.